Challenges of Expertise and Organizational Learning during the Digital Transformation of Forensic Fingerprint Investigation

The focus of the present dissertation is on personal and collaborative expertise in fingerprint examination, and the carrying out of interventions supporting the organizational transformation of forensic practices of learning and working. The study took place in the context of the digital transformation of fingerprint examination that involved moving from individuals working with real physical samples and analogical documentation to collective processes of analyzing digital fingerprint data. Internal and external criticism is forcing forensic communities to make improvements in terms of further harmonizing criteria, processes and competence requirements. The aim is to improve the quality of forensic investigation at the Fingerprint Laboratory of the Finnish National Bureau of Investigation (NBI) by creating a culture of collectively sharing and enhancing professional knowledge and competence among investigators. A further aim is to deepen understanding of forensic expertise on the personal, collective and organizational level. The conceptual foundations of the research lie in sociocultural frameworks such as adaptive expertise, professional vision, and collective knowledge creation. The assessment of personal and collaborative expertise in fingerprint examination is based on multiple case studies and action-research methods. The dissertation comprises this summary and three sub-studies published as internationally refereed articles. The findings from the studies were as follows. First, the new training methods enabled the apprentices to acquire sophisticated professional competences although their personal ways of reflecting on evolving professional performance differed. Second, the discrepancy meetings revealed how the experienced examiners used partial and limited information in making reconstructive inferences justifying their diverging judgments about the poor-quality latents. The meetings helped with regard to working out more refined criteria for assessing challenging cases and ending up with more coherent decisions. Third, analyses of the developmental seminar discussions revealed that the fingerprint examiners collectively succeeded in verbalizing and constructing their perceptions and interpretations toward a more refined, joint understanding of the criteria of no-value fingerprints, criteria for color-coding and work-out procedures for dealing with discrepant cases, and documentation and other aspects of using the digital instruments. The results of the research were incorporated into some of the NBIFL operational guidelines and quality requirements, as well as guidelines on professional activity in the laboratory.Digitalisaatio on olennaisesti muuttanut sormenjälkitutkimuksen välineitä, prosesseja ja käytäntöjä. Samaan aikaan kritiikki rikostutkimusyhteisön sisältä ja ulkoa ovat pakottaneet forensiikan palveluiden tuottajat tavoittelemaan toimintansa harmonisoimiseksi yhtenäisiä kriteereitä, prosesseja ja osaamisen pätevyysvaatimuksia. Tämä väitöskirjan tavoitteena on tuottaa syvempää ymmärrystä sormenjälkitutkimuksen asiantuntijuuden kehittämisen haasteista yksilön, yhteisön ja organisaation tasoilla. Väitöstutkimus erittelee adaptiivisen asiantuntijuuden, oppimisen, ammatillisen näkemisen ja kollektiivisen tiedon luomisen käytänteitä sosiokulttuurisesta näkökulmasta. Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus ja toimintatutkimus. Väitöskirjan kolmessa osatutkimuksessa kuvataan ja eritellään sormenjälkitutkimusten eritasoisia haasteita. Tulokset ohjaavat tarkastelemaan forensisen alueen haasteita, jotka liittyvät koulutukseen, sormenjälkitutkimusten tulkintaan ja päätöksentekoon, dokumentointiin, laatuun, jaettujen sääntöjen luomiseen ja myös eri työprosessien ja tutkimusmenetelmien kehittämiseen. Tulokset osoittivat, että harjoittelijat saavuttivat ammatillisen pätevyyden ja heidän yksilöllisen tapansa reflektoida ammatillisesti. Toiseksi, tulokset osoittivat kuinka osallistujat käyttivät rajoittunutta tietoa arvioidessaan heikkolaatuisia sormenjälkiä. Kolmanneksi, tulokset osoittivat kuinka sormenjälkitutkijat tuottivat ja verbalisoivat kollektiivisesti tietoa ja kurottelivat oman pätevyytensä uudelle tasolle, tunnistivat kriittisiä käytänteitä ja löysivät tutkimuksille, prosesseille ja dokumentaatioihin liittyviä yhteisiä ratkaisuja kohti harmonisoidumpia tuloksia

Organisational learning in forensic fingerprint investigation : Solving critical challenges with organisational rule construction.

The present study analyses data collected from a series of developmental seminars in a fingerprint laboratory during which fingerprint examiners jointly discussed and developed their work processes, analytical methods, decision-making criteria and rules of documentation. The analysed organizational development took place in the context of moving from paper to digital documentation and from individually to collectively mastered work process. The fingerprint examiners who participated in the seminar series jointly reflected on their existing professional rules and operational practices, improvement of which was called for to facilitate organizational learning. The analysed data set consists of 10 audio-recorded developmental seminars with written documents as well as notes and decisions that were made during the seminar. The results of the study will reveal the complex ways in which the fingerprint examiners share their practical professional knowledge and collectively create decision-making criteria and rules of investigative practices so as to adapt their work practices to the changing quality requirements, evolving international standards and digitalization of research documentation.Peer reviewe

Potilas- ja asiakasturvallisuuden tilannekuva ja seurantamenettelyt : Ehdotus seurannan mittaristoksi

Suomessa ei ole saatavilla kansallista potilas- ja asiakasturvallisuuden tilannekuvaa. Turvallisuutta koskevia tietoja leimaa hajanaisuus ja pirstaleisuus. Tietoja kerätään ja tilannetta seurataan epäyhtenäisesti paikallisella, mahdollisesti alueellisella sekä kapeasta näkökulmasta myös kansallisella tasolla. Tämän seurauksena potilas- ja asiakasturvallisuuden kattava arviointi ei ole mahdollista. Myös potilas- ja asiakasturvallisuuden ohjaus ja valvonta on vaikeutunut. VN TEAS -hankkeessa on koottu mittaristo, joka mahdollistaa sote-organisaatioiden vertailun ja vertaiskehittämisen. Mittaristo jakautuu kolmeen osa-alueeseen: 1) rakenteita ja käytänteitä tukevat tarkistuslistaindikaattorit, 2) kuuma linja -indikaattorit, jotka kuvaavat vakavien haittoja ja niiden ilmoittamis- ja käsittelykäytäntöjä tavoitteena nopeuttaa ja tehostaa haittojen käsittelyä ja ennaltaehkäisyä toimintayksiköissä; sekä 3) keskeiset määrälliset vertailuindikaattorit, joista kansallinen vertailu on mahdollista aloittaa. Alueilla ja toimintayksikkötasolla mittaristoa olisi mahdollista hyödyntää vapaaehtoisuuteen perustuvalla vertaiskehittämisen mallilla. Mittareiden valinta on tehty laajasta valikoimasta, joista valtaosa on toimintayksiköissä käytössä. Valinta on perustunut sekä hankkeessa työskennelleiden että ulkopuolisten asiantuntijoiden laajaan konsensukseen, kansainvälisiin esimerkkeihin ja suosituTämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

InDEx – Industrial Data Excellence

InDEx, the Industrial Data Excellence program, was created to investigate what industrial data can be collected, shared, and utilized for new intelligent services in high-performing, reliable and secure ways, and how to accomplish that in practice in the Finnish manufacturing industry.InDEx produced several insights into data in an industrial environment, collecting data, sharing data in the value chain and in the factory environment, and utilizing and manipulating data with artificial intelligence. Data has an important role in the future in an industrial context, but data sources and utilization mechanisms are more diverse than in cases related to consumer data. Experiences in the InDEx cases showed that there is great potential in data utili zation.Currently, successful business cases built on data sharing are either company-internal or utilize an existing value chain. The data market has not yet matured, and third-party offerings based on public and private data sources are rare. In this program, we tried out a framework that aimed to securely and in a controlled manner share data between organizations. We also worked to improve the contractual framework needed to support new business based on shared data, and we conducted a study of applicable business models. Based on this, we searched for new data-based opportunities within the project consortium. The vision of data as a tradeable good or of sharing with external partners is still to come true, but we believe that we have taken steps in the right direction.The program started in fall 2019 and ended in April 2022. The program faced restrictions caused by COVID-19, which had an effect on the intensity of the work during 2020 and 2021, and the program was extended by one year. Because of meeting restrictions, InDEx collaboration was realized through online meetings. We learned to work and collaborate using digital tools and environments. Despite the mentioned hindrances, and thanks to Business Finland’s flexibility, the extension time made it possible for most of the planned goals to be achieved.This report gives insights in the outcomes of the companies’ work within the InDEx program. DIMECC InDEx is the first finalized program by the members of the Finnish Advanced Manufacturing Network (FAMN, www.famn.fi).</p

Tracing two apprentices' Trajectories Toward Adaptive Professional Expertise in Fingerprint Examination

The purpose of this study is to analyse the development of two apprentices' adaptive expertise in fingerprint examination across a two-year training program. The apprentices were selected from a large number of candidates to be trained at the Forensic Laboratory of the Finnish National Bureau of Investigation. The problem addressed was how the newcomers' professional vision needed for examining fingerprints developed, what kinds of agentic efforts for improving performance did they engage in when analysing successively more challenging fingerprints, and how did they themselves reflect on their developing professional performance. The study relied on multiple bodies of data consisting of a large number of fingerprints examined by the apprentices, repeated interviews, and their extensive learning diaries. The analysis revealed various challenges and obstacles of acquiring the professional vision and skills of fingerprint examination, such as identifying relevant minutiae in poor-quality fingerprints, carrying out searches through the Automatic Fingerprint Identification System (AFIS), and interpreting results. Although the apprentices cultivated self-reflective competencies, the professional practices appropriated also mirrored some of the maladaptive working habits of the experienced examiners with whom they were working. Through the training process, both of the apprentices gained professional competencies comparable with those of experienced examiners. The apprentices' ways of reflecting on their evolving professional performance differed, and there was no straightforward relation between their self-reflections and levels of performance.Peer reviewe

After Sales -markkinointitutkimus Finn-Powerille

Opinnäytetyön tavoitteena on parantaa asiakastyytyväisyyttä Finn-Powerin After Sales-toiminnoissa sekä myynnissä. Kohderyhmäksi valittiin Tanskan ja Norjan asiakkaat, koska heille ei vastaavanlaista kyselyä ole aikaisemmin tehty ja haluttiin saada palautetta juuri heiltä. Tuotteet ja palvelut menevät Pohjoismaissa asiakkaalle normaalisti maahantuojan kautta eli suoraa asiakaskontaktia ei Finn-Powerilla ole tuotteen lopullisten käyttäjien kanssa. Kyselyn avulla saatiin asiakkailta arvokasta tietoa ja palautetta Finn-Powerin tuotteista ja palveluista. Kysely lähetettiin sähköpostilla 71 asiakkaalle ja vastausprosentiksi saatiin 21,1 %. Kyselyssä käytettiin Webropol-ohjelmaa. Ennen teoriaosuutta selvitetään Finn-Powerin taustatietoja, ja mitä kaikkea After Sales-toimintoihin liittyy. Teoriaosuudessa perehdytään kvantitatiiviseen tutkimusmenetelmään, B-to-B-markkinointiin ja asiakastyytyväisyyden johtamiseen. Teoriaosuuden jälkeen käsitellään kysymyksiin saatuja vastauksia. Kyselystä saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että yleisesti ottaen asiakkaat ovat kohtuullisen tyytyväisiä Finn-Powerin After Sales -toimintoihin ja myyntiin. Asiakkaiden mielestä tuotteet ovat korkealaatuisia. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kehitettävää löytyy varaosahinnoittelun osalta. Varaosien hinnat koettiin korkeiksi sekä tietoa modernisoinneista ja lisäosien hankinnoista ei ole tarpeeksi saatavilla. Tutkimustuloksista päätellen jälleenmyyjille ja maahantuojille tulisi järjestää enemmän koulutusta sekä lisätä aktiivista yhteydenpitoa ja syventää yhteistyötä Finn-Powerin ja maahantuojien välillä.The objective of this project was to improve the customer satisfaction in Finn-Power’s sales and after sales. The final customers in Denmark and Norway were chosen as subjects for they had not had a similar survey earlier. Normally importers operate with the final customers and Finn-Power has not a straight contact with the customer. Finn-Power obtained a lot of valuable information about their products and service from the customers who answered the survey. The survey was sent to 71 customers and the reply percentage was 21.1. The Webropol program was used in the survey. Before the theory part we go over the background of Finn-Power and the contents of after sales. In the theory part we get to know the quantitatative research method, business to business-marketing and management of customer satisfaction. After the theory part the questions and answers of the survey are analyzed. The survey indicates that the customers of Finn-Power are generally satisfied with the sales and after sales of Finn-Power. The customers find the products and service to be of high-quality but the prices of spare parts were found expensive. The survey also indicates that information about upgrade possibilities and accessories are easily available

Laadukas hoito ja potilaan oikeudet kulkevat käsi kädessä

Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään hoitoon. Hyvän hoidon osoittaminen on Suomessa ajankohtaista muun muassa sote-uudistuksen ja laatujärjestelmien tunnustusten hakemisen myötä. Laatua kuvaavia kriteerejä ja hyvää hoitoa osoittavia laatujärjestelmiä on useita. Laatua kuvaavissa kriteereissä ei kuitenkaan ole potilaan oikeuksia koskevaa itsenäistä kriteeriä välttämättä lainkaan, vaikka niiden taustalla vaikuttavatkin potilaan oikeudet